Turhaumia

Kaisa ei meinaa jaksaa uutta omahoitajaansa. Se tuo ikävästi hänen mieleensä ne naisopettajat, joiden olisi pitänyt oikeastaan opiskella terveydenhoitajiksi. Ne, jotka sukivat ja pörhentelevät ylimmällä oksalla Tupperware-kulhosarjojensa kanssa. Ja sieltä samalta oksalta käsin taputtelevat, halaavat ja ymmärtävät kaisoja. Sanovat kaisoille, että sä olet kyllä ihana, sä olet tommonen oma ittes ja parempaa jatkoa sulle. Ja kuitenkin aamulla nyökyttelevät Kaisan suuntaan koulun tuulikaapissa ja sanovat siivoojalle, että kaikenlaista kulkijaa sitä tähänkin maailmaan on sisäänheitetty. Ja siivooja niille, että näin on, sääliksi käy tuonkin sussuroitsijan lapsia.

Omahoitaja kaataa vettä Kaisan lasiin, joka on puoliksi tyhjä. Kaisa juo kerralla veden pois ja katselee vähän aikaa omahoitajaa lasinpohjan läpi. Hoitajan pitäisi ostaa uudet silmälasit tai ainakin pyytää optikkoa ruuvaamaan niitä entisiä kireämmälle. Silmälasit valuvat koko ajan hoitajan nenällä. Ja koska hoitaja myllää käsillään ilmaa, kun se puhuu, sen pitää rypistellä nenällään laseja ylemmäs. Tämä tapahtuu keskimäärin kaksi kertaa minuutissa, Kaisa on pitänyt kirjaa asiasta. Jokaisella nyrpistyskerralla hoitajan ylähampaat paljastuvat. Kaisa on kateellinen hoitajalle sen valkoisista, tasaisista hampaista. Kaisan omat hampaat ovat harmaat. Sitä paitsi etuhampaat ovat liian isot, ja ne vinksottavat. Joskus ennen muinoin Kaisa on haaveillut hammasremontista. Hän säästäisi palkoista ja menisi sorvauttamaan itselleen häikäisevän hymyn. Mutta sitten myöhemmin Kaisan elämään on tullut kaikenlaista muuta. On pitänyt synnyttää ja kaapata ihmisiä, ja niinpä vain on hammasremontti jäänyt tekemättä.

Omahoitaja on käskenyt Kaisaa luettelemaan entiset työkaverinsa ilman attribuutteja ja lisänimiä. Kaisa listaa kiltisti kaikki kollegansa viimeisimmästä työpaikastaan. Hoitaja kirjoittaa nimet ylös valkotaululle. Se käyttää vahingossa permanenttitussia, koska ei ole rutinoitunut taulullekirjailija, huomaa Kaisa. Nyt Kaisan kollegoiden nimet jäävät pysyvästi Niuvanniemen terapiahuoneen seinään. Jos tulee ydinsota, jäljelle jäävät vain rotat, torakat ja valkotaululla seisovat viisitoista erisnimeä.

Kaisan eteen pannaan tyhjä tuoli. Kaisan pitää kuvitella, että tuolilla istuu ensimmäinen valkotaulun kollegoista. Pasi. Kaisan pitää keksiä Pasille kivaa sanottavaa.

-Sellaista jotain, mikä toisi Pasille oikein kivan mielen, hoitaja viuhtoo nenäänsä rypistellen ja piirtää hymynaaman Pasin nimen viereen.

Jos nyt syttyy ydinsota, Pasin nimen viereen jää ikuisiksi ajoiksi iloinen hymynaama, tuskailee Kaisa. Pasin nimen viereen ei missään nimessä saa jäädä iloista hymiötä, koska Pasi on iloinen ainoastaan silloin, kun se näkee toisten epäonnistumisia. Toisaalta, Kaisa muistaa, hänen seurassaan Pasi on kyllä saanut olla iloinen hyvin usein. Kaipa hymynaama jää ydinsodan syttyessä lopultakin ihan oikeaan paikkaan, päättää Kaisa pohdintansa ja alkaa miettiä, miten hän voisi asetella sanansa niin, että Pasille tulisi kiva mieli.

Tehtävä on hankala. Kaisa yrittää rimpuilla irti sanomalla hoitajalle, että ennenvanhaan sana ”kiva” on ollut puhekieltä eikä sanaa ole saanut käyttää ainekirjoituksessa. Nykyisin kivaa saa käyttää. Opetusministeri Henna Virkkunenkin käyttää sitä. Hoitaja katsoo Kaisaa silmälasiensa yli ja sanoo, että Kaisan pitää aloittaa kannustava puhe Pasille ja koettaa keskittyä nyt tähän hetkeen, tähän tehtävään.

-Eikä mulla ole aikaa istua joutilaana tässä tuolissa, työssäkäyvillä ihmisillä on velvoitteita, kirnittää pinnatuolilla kyhjöttävä näkymätön Pasi.

-Pasi, sinulla on minun mielestäni kiva auto. Se varmasti kuluttaa hyvin vähän bensaa, mikä on hyvä asia, koska sinä olet säästäväinen mies, aloittaa Kaisa epävarmana ja miinoja väistellen.

-Minusta on mukavaa, kun sinä et koskaan naura minun jutuilleni. Se johtuu varmaan siitä, ettet sinä kuuntele, mitä minä sanon. Minä olen sinun mielestäsi tyhmä ja omituinen. Sanoit sen minulle, kun minä oksensin Educa-messujen jatkoilla Hotelli Vantaan pihalle. Minusta sinä, Pasi, olet sopivan vakavamielinen opettajaksi. Ihailen myös urheilusuoritteitasi. Ja isänmaallisuuttasi.

Hoitaja keskeyttää Kaisan puheen ja väittää, että Kaisalla on ongelma isänmaallisuuden ja hiihtämisen kanssa. Kaisa vänkää, että päinvastoin. Hän on hyvin iloinen vapaudesta, joka maassamme vallitsee hiihdossa kunnostautuneiden sotapoikien ansiosta. Hoitaja kysyy, mitä mieltä Kaisa on suomalaisen peruskoulun Pisa-menestyksestä. Kaisa änkyttää. Pisa-menestys kertoo, että oikeasti koulu voi hyvin ja Kaisan iänikuinen ruikutus on aiheetonta. Hoitaja keskeyttää änkytyksen sanomalla, että Kaisalla on suuria ongelmia paitsi sinivalkoisen Suomen ja suksien kanssa myös maailmalla arvostetun peruskoulumme kanssa. Ja tämä kaikki johtuu Kaisan hyvin puuttellisiksi jääneistä elämänhallintataidoista.

-Ei kai, silleenkö on asia, kysyy Kaisa ilman kysymysmerkkiä.

Illalla Kaisa istuu lukitun huoneensa sängyllä ja asettaa tuolin eteensä. Tuolilla istuu Pasi, kireä amatööripingismestari Nurmijärveltä. Kaisa tuijottaa 165-senttistä pingismenestyjää suoraan sen hailakansinisiin silmiin. On kai se väsynyt, kyllä Kaisa ymmärtää. Se on rakentanut itse sen vaaleanvihreän omakotitalonsa nurmijärveläispellolle, ja sen nuorimmalla on liimakorva. Ja koska sen vaimo ei hyväksy lasten unikoulutuksia, kersat juoksentelevat mölisten pitkin kämppää öisin, kun Pasin vaimo imee korvakynttilällä räkää irti nuorimman korvasta. Ja kaiken tämän tapahtuessa Pasin pitäisi oikeastaan latautua työyhteisön haasteisiin. Vähemmästäkin väsyy, sanoo Kaisa. Vähemmästäkin todella väsyy ja alkaa vihata esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka elävät työttömyyspäivärahalla ja ovelina neekereinä vievät Pasin veljeltä vaimot ja veljenvaimoilta työpaikat. Kaisan mielestä Pasin pitäisi kuitenkin tarttua hetkeen ja hyväksyä viimeinkin kaksi tosiasiaa: a) itähelsinkiläiset maahanmuuttajat eivät koskaan tule osallistumaan luterilaisiin koulujumalanpalveluksiin ja b) itähelsinkiläiset maahanmuuttajat eivät tule koskaan syömään joulukinkkua. Sitä paitsi Pasihan on saanut pitkällisten vänkäyskierrosten jälkeen vapautuksen maahanmuuttajien opettamisesta, ei Pasin tarvitsisi oikeastaan edes ajatella näitä asioita, Kaisa painottaa.

Tuolilla istuva näkymätön Pasi alkaa luopua harvasanaisuudestaan. Siitä näkee, että se hermostuu ihan pian. Pasilla on paljon purkamatonta vihaa sisällään, tietää  Kaisa ja kallistaa ymmärtäväisenä päätään. Omasta mielestään Pasi on rauhallinen ja johdonmukainen kasvattaja niin kuin muutkin koulun miesopettajat (paitsi se viime lukuvuoden homosijainen). Kaisa kertoo kuulleensa Pasin luokasta joskus hallitsematonta mieskimitystä ja karttakepin paiskomista. Pasi tuhahtaa ja kertoo, mitä mieltä se on vakoilevista akoista.

-Minun luokassani kukaan ei sentään kiroile, heittää Pasi.

Kaisa huomauttaa, ettei hänenkään luokassaan kiroile kukaan muu kuin Kaisa. Ja hänkin hyvin hiljaa niin, etteivät oppilaat läheskään aina kuule. Pasi huomauttaa, että Kaisalla ei enää ole luokkaa, jossa Kaisa voisi kiroilla. Pasin kasvoilla on hyvin ilkeä ilme. Kaisa suuttuu Pasille ja sanoo, että Pasi on kiukkuinen, helposti pimahtava virtsanhajuinen ukko.

-Tai virtsa on huono sana. Kuselta sinä haiset, Kaisa riemastuu.

-Kolme sanaa sinulle, ole saatana kerrankin ystävä minulle! Sinä kireä, pingispalloa mäiskivä tylsimys. Itara mies, jonka keskushermosto on muodostunut yhdestä suuresta, äärimmäisen pinkeästä akillesjänteestä.

Pasi nousee tuolilta ja sanoo, että sanoja oli enemmän kuin kolme ja tämä palaveri oli kaiketi sitten tässä.

Näkymätön Pasi avaa kaikki Niuvanniemen lukitut ovet ja lähtee takaisin työpaikalleen. Kaikki ei mennyt ihan kohdilleen. Kaisa katsoo ulos räntäsateeseen ja näkee paikalta poistuneen Pasin kengänjäljet Niuvanniemen pihalla. Kengänjäljet ovat pienet niin kuin on Pasikin. Mutta mitä väliä on koolla, kysyy Kaisa itseltään. Pasi on kuitenkin heistä kahdesta se, joka saa olla ja mennä oman sekavan päänsä mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: