Kahden vuoden päästä Kaisan läheisten elämä alkaa vihdoinkin asettua. Mies on saanut laillisen syyn ottaa pientä välimatkaa Kaisaan, kun Kaisa on vangittu. Kaikki tukevat miestä, kun tämä ottaa avioeron ja hypähtää naimisiin Hyvinkään taidemuseon virkaatekevän amanuenssin kanssa. Kaisan lapset saavat amanuenssista hyvän äidin. Amanuenssi ja Kaisan entinen perhe muuttavat suureen kartanoon Hausjärvelle. Kartanoremontista on juttu Kotivinkissä. Kaisa lukee jutun jo tutkintavankeutensa aikana, koska samassa vankilassa asuu myös miehensä murhasta pidätetty Anneli Auer. Auerille tulee Kotivinkki ja se lainaa lehtiään Kaisalle. Muutoin Kaisan ja Anneli Auerin välit ovat kehnot, koska Auer ei hyväksy panttivankeja ottavia opettajia.
-Onneksi et ole minun lasteni opettaja, se tuhahtaa, kun Kaisa pyytää siltä uusinta Kotivinkkiä lainaksi.
Kaisa ei välitä Auerin hössöttävästä elämänasenteesta tai moralisoivasta suhinasta. Auerin suun hän tukkii näyttämällä Kotivinkissä olevaa viiden sivun reportaasia entisestä perheestään. Auer on tikahtua kateuteensa ja Kaisa ylpeyteensä, kun he viisaat päät yhdessä tutkivat Kotivinkin juttua Kaisan aiemman elämän ihmisistä. Kaisan lapset hymyilevät kuvissa ja niillä on kauniit puhtaat vaatteet. Kaksosilla on Gantin lappuhaalarit, vauvalla Ruskovillan myssy ja kestovaipat. Vauva on kuvissa erityisen suloinen. Se mönkii vaippapeppuisena kesäisellä hausjärvisellä nurmikolla. Amanuenssi ja Kaisan entinen mies näyttävät kuvissa onnellisilta. Lisäksi amanuenssi on hoikempi kuin Kaisa.
-Varmaan miehes jätti sinut just sen takia, ehdottaa Anneli Auer Kaisalle ja lupaa antaa joskus myöhemmin tehokkaita jumppaohjeita, jotka tepsivät Kaisan vartalon ongelmakohtiin.
Kaisan oikeusjuttu on selkeä eikä muistuta lainkaan Josef K:n vastaavaa. Kaisalta kysytään useita kertoja, miksi hän on päätynyt kidnappaamiseen. Kaisa kuuliaisena ja rehellisenä ihmisenä vastaa, että syy kidnappaamiseen on ollut vitutus. Kaisaa tympii jatkuva asioiden vatuloiminen oikeudenkäyntien aikana. Kuitenkin hän luottaa siihen, että asioilla on tendenssi järjestyä. Niin kuin onkin: lopulta kahden vuoden prässin jälkeen hänet sijoitetaan Niuvanniemen vankimielisairaalaan, jossa hän voi rauhassa rentoutua ja laitostua.
Vankimielisairaalan olot yllättävät Kaisan. Kaltereita lukuunottamatta paikka on kuin suomalainen peruskoulu, josta puuttuvat mölyävät ja rötöstelevät oppilaat. Kaisa ei tiedä, millainen paratiisi on, mutta hän ounastelee, ettei se kauheasti eroa Niuvanniemestä. Koska Kaisa ei ole uskovainen, hän päättää nauttia tästä maanpäällisestä paratiisista viimeiseen hengenvetoonsa asti. Kuoleman jälkeen alkaa ikuinen helvetti. Siksi on järkevää tarttua hetkeen ja riemuita niistä Herran lahjoista, joita Herra tarjoaa ihmiskunnalle (niin väärille kuin vanhurskaillekin) tämän maanpäällisen elämän aikana, päättelee Kaisa loogisesti. Ennen vankilakeikkaa Carpe Diemin hokijat ovat ärsyttäneet Kaisaa. Enää eivät ärsytä. Kuvataideterapiahuoneessa Kaisa tekee itselleen huoneentaulun, jossa lukee: ”Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan”. Kuvataideterapeutti kertoo, mitkä värit symboloivat rauhaa ja luonnollista elämäntapaa. Kaisa käyttää terapeutin suosittelemia värejä. Vankien terapiakäyttöön tarkoitetut puuvärit ovat hyvin paljon laadukkaampia kuin ne, joihin Kaisa on tottunut koulussa.
Vankilassa tulee myös luettua paljon. Kaisa on aina sanonut oppilailleen ja lapsilleen, että ihminen, joka lukee paljon, kehittyy automaattisesti taitavaksi kirjoittajaksi. Nyt Kaisa vihdoin pääsee osoittamaan väittämänsä todeksi. Kun hän on lukenut Niuvanniemen kaikki Harlekiinit ja Seiskat, hän tahtoo ruveta itsekin kirjailijaksi. Vankien käytössä on ennen ollut kaksikin PowerBookia, mutta Jammu Siltavuori on omalla koheloimisellaan saanut aikaan sen, että koneiden käyttö omissa selleissä on kielletty. Siksi Kaisa päätyy kirjoittamaan käsin. Kaisa saa vankilahenkilökunnan taukohuoneesta laatikollisen ruutuvihkoja. Niissä on vahakannet. Kaisa on aina rakastanut nahkeita pintarakenteita, joten hän tulkitsee vahakantisten vihkojen löytymisen kosmiseksi rohkaisuksi. Kaisasta tulee pöytälaatikkokirjailija. Elämälle löytyy vihdoinkin mielekkyys ja tarkoitus. On sitä kyllä suoraan sanottuna odotettukin.
Ammattikasvattajan blogi 