Kristittyjen vaino

Susanna Ventolalle on aina ollut hankalaa suhtautua uudestisyntymättömiin naiskollegoihinsa, jotka eivät suostu tulemaan uskoon Susannan kodissa järjestetyissä rukouskokouksissa. Erityisen vaikeaa Susannan on suhtautua Kaisa Jokiseen. Se, että Kaisa Jokinen sattuu kidnappaamaan hänet, ei tee suhtautumista varsinaisesti helpommaksi.

Draaman muisteleminen pelottaa Susannaa vielä kuukausia tapahtumien jälkeen. Kuvat kulkevat kuitenkin lupaa kysymättä hänen mielessään. Kaisa Jokinen on survonut Susannan vaatehuoneeseen, jonka katossa riippuu hämähäkinverkkoja ja orpo hehkulamppu. Susanna tuijottaa Kaisa Jokisen vaatevarastoa, joka näyttää muodostuvan Hennes & Mauritzin tunikoista. Vaatehuoneen oveen Kaisa Jokinen on naulannut laminoidun valokuvan, jossa Tuomo Puustiainen pitää herätyssaarnaa. Tuomo Puustiainen on Äänesvirran helluntaiseurakunnan nuorisopastori, joka on tuomittu maallisessa oikeudessa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Susanna ei koe olevansa vastuussa Puustiaisen pedofiilitaipumuksista.  Maailman ihmisten on sitä paitsi näköjään mahdotonta ymmärtää, että suurimmatkin vääryydet saa anteeksi, mikäli ihminen nöyrtyy ja tekee parannuksen synneistään. Niinkuin Puustiainenkin on tehnyt.

Vaatehuoneissa tulee miettineeksi kaikenlaisia asioita. Ja koska tämän nimenomaisen vaatehuoneen oveen kiinnitetystä valokuvasta ei eroonkaan pääse, Susannan ajatukset ajautuvat usein tapaus Tuomo Puustiaiseen. Itse asiassa kysymys ei edes ole pedofiliasta, koska Puustiainen on kähminyt 14-vuotiasta erittäin provosoivasti pukeutuvaa teinityttöä. Susanna tietää tämän teinitytön, joka ei tunnetusti milloinkaan ole kunnioittanut Tosi Rakkaus Odottaa -teesejä. Vaikka Susanna ei mieluusti pohdi hankalia kysymyksiä tai analysoi menneitä syntejä, häntä ärsyttää tiedotusvälineiden ja Kaisa Jokisen suhtautuminen helluntailaiseen seksiskandaaliin. Puustiaisen työuupumus, hetkellinen saatanalle antautuminen ja rehellinen parannuksen tekeminen ovat pelkkää sirkushupia iltapäivälehdille. Ja näemmä Kaisa Jokisellekin.

Kun Kaisa tuo Susannalle makaronilaatikkoa, Susanna pyytää itkien, että Puustiaisen valokuva otettaisiin pois. Revittyään valokuvan irti ovesta Kaisa Jokinen tuo tilalle kopioita Kalervo Palsan taideteoksista. Kolmantena vankilapäivänään Susanna joutuu kuuntelemaan Dimmu Borgiria. Ja kun Karhuryhmä vihdoinkin murtautuu sisälle, Susanna löytyy olohuoneen patteriin kiinnitettynä. Susannan edessä on televisio ja Brianin elämä.

Vasta vuoden kuluttua, Hyvä Sanoma -lehden haastattelussa Susanna onnistuu palautumaan omaksi empaattiseksi itsekseen. Kuvatkin onnistuvat hyvin. Ensimmäiseen kuvaan Susanna on erityisen tyytyväinen. Luontevin ja turvallisin poseerausasento löytyy aina oman miehen kainalossa. Tässä kuvassa Susanna katsoo viistosti ylöspäin mieheensä, joka virnistää toisella suupielellään. Avioliitto ja äitiys selvästi pukevat Susannaa. Susanna toivoo, että Nurmijärven helluntaiseurakunnan pianisti Henna Juurikkala näkee tämän kuvan. Henna Juurikkala on soittanut Susannan miehen ylistysryhmässä ja seurustellutkin hyvän aikaa Antin kanssa. Susanna ei kanna kaunaa Henna Juurikkalalle. Jostain syystä on kuitenkin tärkeää, että valokuva sattuu juuri Hennan silmiin. Hennalle tekee hyvää myös lukea teksti Hyvä Sanoma -lehden sivuilta 23-27. Susanna ei tietenkään tahdo rehennellä uudella omakotitalollaan, opettajanvirallaan ja perheellään. ”Mutta eihän sinun tarvitse peitelläkään sitä, kuinka Herra on perhettämme siunannut kidnappauksen jälkeen”, opettaa Susannan aviomies Antti Ventola. Antti on käynyt raamattukoulua Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa uskovaiset ovat iloisia ja onnellisia. Myös panttivankidraamojen jälkeen. Susannasta kaikki tämä on kiehtovaa ja tavoittelemisen arvoista.

-Olen eniten surullinen siitä, kuinka itse kidnappaaja on vieläkin jumissa tapahtumiin. Itse olen kokenut valtavaa vapautumista ja eheytymistä viime kuukausien aikana. Olen Jumalan armon avulla saanut antaa koko sydämestäni anteeksi vainoajalleni. Rukoilen, että hänkin löytää vielä todellisen vapauden ja rakkauden totuuteen! huudahtaa Susanna Ventola Hyvä Sanoma -lehden artikkelin lopussa.

Kaisa Jokisessa puhe todellisesta vapaudesta herättää hysteeristä hihittelyä. Tämä johtunee siitä, että asioiden käsittely eri oikeusistuimissa on pahasti kesken ja Kaisan silmien edessä on kaksi kalteroitua ikkunaa.

1 kommentti (+lisää omasi?)

  1. chris varness
    Elo 27, 2010 @ 12:21:01

    joopa joo, ihmettelen vaan et miksi tuo ollan vielä virkaan palautettu , kun tehtävä on ola ”paimenena” esikuvana laumalle, hävettäää ihan . maailma nauraa ja vetää johtopäätöksiä seurakunasta, tosin alkuseurakunta eivät perustellet minkäännäköisiä uskon suuntia.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: