Mustelmia Surmajoen opettajankoulutuslaitokselta – osa 2

Opintojen lisäksi Kaisalla on kaikenlaista oheistoimintaa. Koska hän on köyhä mutta äärimmäisen kiintynyt mukavuuteen, hän joutuu antamaan iltaisin piano- ja viulutunteja. Ja aamuisin Kaisaa väsyttää. Aamu-unisuuden takia hän on vähällä saada potkut graduryhmästään. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Dooris.

Dooris on valkoinen laiha kissa, jonka Kaisan graduohjaaja Antero Juvola on ostanut itselleen. Totta kai Juvola vihaa kissoja ja onhan hänellä astmakin. Mutta Dooris on hänen onneton yrityksensä paikkailla avioliittoaan ja suhdetta lapsiin, joita onkin siunaantunut monta kappaletta. Graduohjaaja on kiukkuinen huomatessaan, ettei hänen vaimonsa helly edes valkoisen kisun edessä. Vaimo kerää lapset ja muun omaisuutensa ja jättää graduohjaaja Antero ”the astma” Juvolan ja Dooriksen. Antero aivastelee ja turskii tarinaa kertoessaan, ja silloin iskee Kaisa:

-Anna se kisu minulle. Minä pidän eläimistä ja minulla on aikaa hoitaa sitä.

Kaisa saa kissan, ja on sanomattakin selvää, ettei häntä ihan vielä potkaista ulos graduryhmästä.

Kaisan kotona on melkoinen hössötys. Veli soittaa keittokomerossa rumpuja, Brutus ja Dooris -nykyisin, aikuiskasteen saatuaan Omituinen Höpöttäjä- tappelevat. Viimeksi mainittu tuhoaa suurin piirtein Kaisan kaiken maallisen omaisuuden. Hän syö puhelimen ja modeemin johtoja ja rikkoo kaiken, mitä ei ole valmistettu timantista, teräksestä tai graniitista. Hän tuhoaa myös Kaisan orastavan parisuhteen seurakuntapojan kanssa.

Kaisa on nimittäin saanut asiansa niin hyvään kuntoon, että helluntaiseurakunnan aktiivipoika Antti tulee hänen luokseen iltateelle. (Seurakuntapojat juovat aina teetä eivätkä addiktioita aiheuttavaa kahvia. Kaisa vihaa teen makua ja teen edustamaa viher-Jeesus-maailmaa. Kuitenkin Kaisa keittää teetä ja odottelee pojan ilmaantumista.)

Ovikello soi. Kaisa avaa oven. Juhlan kunniaksi herra hurmuri on vetänyt viininpunaiset vakosamettihousut jalkaansa. Hän jättää isot tumppunsa, korvaläppänsä ja Be Free -tarralenkkarinsa eteiseen ja avaa sulavana seuramiehenä Kaisan huoneen oven.

Välittömästi oven auettua kirjahyllyn päältä singahtaa valkoinen ja sähköinen karvaturrukka 20 kynttä ojossa Kaisan casanovan kimppuun. Kissan Blitzkrieg kestää kaksi minuuttia, minkä ajan jälkeen kisu kyllästyy leikkiin ja päättää lähteä juomaan vessanpöntöstä vettä. Seurakuntapojan vakosamettihousut ovat valkoisen karvan peitossa.

-Nämä on miun parhaat housut, seurakuntapoika kuiskaa tyrmistyneenä.

-Sinun pittää nyt riisua ne, Kaisa yrittää olla yhtä aikaa tosissaan ja samalla lakaista tosiasiat savolaisen mattonsa alle.

Poika riisuu vakosamettiunelmansa, jotka ovat valkoisen kissan karvaamat. Poju istuu pitkät Hyvonit yllään vaitonaisena talousjakkaralla, kun Kaisa vetelee leveällä maalarinteipillä valkoista, sähköistä karvaa ilrti samettifarmarista. Karva kerrallaan.

Toimitus kestää maagiset viisitoista minuuttia, kuten tuleekin. Varttitunnin karvaleikin jälkeen seurakuntapoika vetää housut takaisin jalkaansa, poistaa viimeisen karvan puntistaan ja vetää sekä sepaluksensa että Kaisan ulko-oven mielenosoituksellisesti kiinni.

No, tosi rakkaus odottaa, sanoo seurakunnan nuorisopastorikin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: